Heidi Nummela

Elintarvikepetosten vähättely on vaarallinen osoitus tietämättömyydestä

Elintarvikepetoksia tehdään kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Emme voi sokeasti luottaa siihen, että ruokamme on sellaista kuin paketin päällyksessä luvataan: puhdasta, luomua, lähiruokaa tai kotimaista. Tai jos ruoka onkin kotimaista, emme voi olla varmoja siitä, millaisissa oloissa se on tuotettu, valmistettu ja säilytetty.

ILMASTONMUUTOKSEN ja väestönkasvun myötä ammennamme tulevaisuudessa yhä vähemmästä yhä useammalle. Mahdollisuus kasvattaa ruokaa heikkenee ja siirtyy maapallolla entistä pohjoisemmaksi. Siksi tuottamiemme elintarvikkeiden laatu korostuu. Laatu voi tarkoittaa ruuan ravintopitoisuutta ja terveellisyyttä, mutta myös sitä, elintarvike vastaa luvattua.

Viranomaiset eivät vastaa pakkausmerkinnöistä

Kuvittelemme helposti, että kaupasta ostettujen elintarvikkeiden turvallisuus ja pakkausmerkintöjen oikeellisuus perustuvat siihen, että viranomainen on elintarvikkeet tarkastanut. Toki viranomaiset valvovat elintarvikeyritysten toiminnan lainmukaisuutta, mutta vastuu elintarvikkeiden turvallisuudesta ja merkintöjen oikeellisuudesta kuuluu tuottajille, jalostajille sekä tukku- ja vähittäiskaupoille.

Jos joku näissä portaissa on valmis hankkimaan voittoa epärehellisin keinoin, se on mahdollista tehdä niin, etteivät elintarvikevalvontaviranomaiset sitä tarkastuskäynneillään havaitse. Esimerkiksi kalliin raaka-aineen korvaaminen osittain tai kokonaan halvemmalla voi lyhyessäkin ajassa johtaa merkittäviin taloudellisiin voittoihin. Näiden voittojen jäljittämisessä tarvitaan viranomaisyhteistyötä yli toimialarajojen.

Elintarvikepetokset koskettavat meitä kaikkia

Kun pohditaan elintarvikerikoksiin erikoistuneiden rikosprosessin ammattilaisten tarvetta, on huono lähtökohta tuijottaa vain näiden asioiden lukumääriä. Elintarvikepetoksia ja muita harvinaisia rikoslajeja ei tule rikosprosessiin, jos elintarvikelainsäädännön vastaista menettelyä ei edes sellaiseksi tunnisteta eikä osata tutkia. Elintarvikkeisiin liittyvä lainsäädäntö on erittäin runsasta. Jotta poliisi, syyttäjä tai tuomioistuin voi arvioida lainvastaisen menettelyn vahingollisuutta, tarvitaan asiantuntijaviranomaisten, esimerkiksi Eviran konsultaatiota.


Harhaan johdetuksi tulemisen vaara piilee jokaisessa ateriassa.

Elintarvikepetosten vähättely on sekä tyypillinen että vaarallinen osoitus tietämättömyydestä. Tavanomaisempi, runsaslukuinen rikollisuus koskettaa suoraan vain pientä osaa kansasta, mutta elintarvikepetokset koskettavat meitä kaikkia. Nautimme päivittäin useita aterioita, ja oikeastaan voi sanoa, että vähintäänkin harhaan johdetuksi tulemisen vaara piilee jokaisessa ateriassa.

Viranomaisyhteistyötä ja koulutusta tarvitaan

Useissa Euroopan maissa suhtaudutaan vakavasti elintarvikerikollisuuteen. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa toimii oma yksikkö The UK National Food Crime Unit ja pienessä Tanskassa monialainen yksikkö The Flying Squad, jossa 30 eri alojen asiantuntijaa tutkii ja selvittää elintarvikeketjun rikoksia.

Suomessa Evira valvoo elintarviketurvallisuutta ja on tiivistänyt viranomaisyhteistyötä elintarvikepetosten ehkäisemiseksi. Yhteistyön ansiosta Evira aloitti The Food Fraud Road Show -lempinimellä kulkevan projektin, joka käynnistyi ensimmäisenä Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston alueella. Projektin tarkoituksena on lisätä rikosprosessia hoitavien viranomaisten tietoisuutta kansallisella tasolla. Projekti kerää viranomaisia yhteen alueittain ja pyrkii luomaan verkostoja yhteistyön ja tiedonkulun helpottamiseksi.

Myös syyttäjälaitos järjestää toukokuussa aiheesta koulutusta elintarvikepetoksista kiinnostuneille syyttäjille ja yhteistyökumppaneille. Koulutustarve on suuri, sillä elintarvikepetoksen tekeminen on Suomessa toistaiseksi kannattavaa, helppoa ja riskitöntä.

Rangaistukset ovat mitättömiä ja tarjolla olevat voitot helppoja

Elintarvikevalvontaviranomaisten resursseista iso osa menee jatkossakin elintarviketurvallisuuden valvontaan – myös siinä tapauksessa, että elintarvikeketjuun kätkeytyvä rikollisuus havaittaisiin nykyistä herkemmin. Uusista ponnisteluista huolimatta viranomaiset lienevät jatkossakin aina useita askelia perässä.

Näin ollen rikollisten toimijoiden kiinnijäämisriski on edelleen pieni. Kiinnijäämistapauksessakaan tuskin ymmärretään tai ehditään tutkia juttua kokonaisuudessaan, ja rangaistukset ovat joka tapauksessa mitättömiä ja tarjolla olevat voitot helppoja.

Ainoa ennaltaehkäisevä motiivi on elintarvikkeiden tuottajien, valmistajien, myyjien ja muiden elintarvikkeiden kanssa tekemisissä olevien toimijoiden hyvä tahto. Kestääkö se kovenevassa alan kilpailussa ja riittääkö se meille?


 
Julkaistu 20.6.2017
Sivun alkuun |