Tanja Lahti

Erikoissyyttäjäjärjestelmä ja -rekrytoinnit selvillä alkusyksystä

Erikoissyyttäjäjärjestelmää uudistetaan, ja sen mukaiset henkilöstöjärjestelyt etenevät. Päätösten on tarkoitus olla valmiina alkusyksystä.

ERIKOISSYYTTÄJÄJÄRJESTELMÄSSÄ syyttäjillä on mahdollisuus erikoistua kolmeen aihealueeseen: talouselämään, turvallisuuteen ja henkilöihin kohdistuneisiin rikoksiin. Erikoissyyttäjiä tulee olemaan 50.

– Se, kuinka monta erikoissyyttäjää kuhunkin erikoistumisryhmään lopulta tulee, selviää, kun juttukantojen uusimmat tilastotiedot on ehditty käsitellä laskentaryhmässä. Kokous on tarkoitus pitää ennen kesälomia, mutta päätökset menevät todennäköisesti alkusyksyyn, kertoo toiminnan tuen yksikön päällikkö, valtionsyyttäjä Christer Lundström.

– Olennaista on se, että perustettaviksi tarkoitetut 50 erikoissyyttäjän virkaa jakautuvat tarkoituksenmukaisesti sekä erikoistumisryhmittäin että alueittain.

Laskentaryhmän kokouksen jälkeen Valtakunnansyyttäjänviraston johto vahvistaa, kuinka monta erikoissyyttäjää kuhunkin ryhmään lopulta tulee ja miten virat sijoitetaan alueittain

Kuva on muistiosta Syyttäjälaitoksen henkilöstön osaamiskartat ja koulutuspolut.

Erikoissyyttäjille koulutustehtäviä

Uudessa koulutusjärjestelmässä erikoissyyttäjien tehtäviin kuuluu vaativien rikosasioiden hoitamisen lisäksi ylläpitää kärkiosaamista omalla erikoistumisalallaan, toimia kouluttajina, tukea muita syyttäjiä erikoistumisalaan kuuluvissa asioissa sekä osallistua erikoistumisalan valtakunnalliseen ohjaus- ja kehittämistyöhön.

– Tarkoitus on, että erikoissyyttäjien osaaminen saadaan osin myös moniosaajien käyttöön niin, että moniosaaja voi tarvittaessa konsultoida erikoissyyttäjää vaativissa oikeudellisissa kysymyksissä. Erikoissyyttäjä voisi muutoinkin avustaa moniosaajaa jutun ajamisessa silloin, kun kyseessä on oikeudellisesti vaativa juttu, Lundström valottaa.

Henkilöstöjärjestelyt selvillä alkusyksystä

Erikoissyyttäjiä koskevat henkilöstöjärjestelyt ovat käynnissä. Nykyisiltä, aikoinaan erikoissyyttäjän vastaavaan virkaan nimitetyiltä tai toistaiseksi määräyksen tällaiseen tehtävään saaneilta on pyydetty suostumusta työskennellä myös jatkossa erikoissyyttäjinä siinä erikoissyyttäjäryhmässä, joka parhaiten vastaa heidän nykyisiä tehtäviään. Näiden virkojen vaativuustasot on muutettu S16:ksi.

Valtakunnansyyttäjänvirasto sai lisäksi ilmoituksia erikoissyyttäjiltä, jotka katsoivat kuuluvansa siihen ryhmään, jonka vaativuustaso tulisi muuttaa heidän aikaisemman määräyksensä perusteella.

"Olennaista on se, että perustettaviksi tarkoitetut 50 erikoissyyttäjän virkaa jakautuvat tarkoituksenmukaisesti sekä erikoistumisryhmittäin että alueittain", valtionsyyttäjä Christer Lundström sanoo.

– Perusteltuja esityksiä on tullut jonkin verran. Arviointiryhmä käsittelee esitykset ja antaa lausunnon Valtakunnansyyttäjänvirastolle. Valtakunnansyyttäjänvirasto ratkaisee lausunnon saatuaan tehdyt esitykset. Päätökset on tarkoitus tehdä viimeistään heti kesälomien jälkeen, Lundström sanoo.

Uudet virat on tarkoitus perustaa pian kesän jälkeen. Ne perustetaan tässä vaiheessa kihlakunnansyyttäjän virkoina ja pannaan saman tien julkiseen hakuun. Uudet erikoissyyttäjien virat (S 16) täytetään 1.1.2018, mikä tarkoittaa, että nimityspäätökset tehdään viimeistään loppusyksystä.

Jos uusi laki syyttäjälaitoksesta on vahvistamatta nimitysvaiheessa, virkanimike muutetaan erikoissyyttäjäksi uuden lain tultua voimaan. Samassa yhteydessä muutetaan myös niiden erikoissyyttäjien virkanimike, joiden vaativuustaso on jo muutettu aikaisemmin.

Erikoissyyttäjien toiminnan ohjaus

Erikoissyyttäjien toiminnan ohjausta suunnitellaan parhaillaan käynnissä olevassa Syyttäjälaitos 2.0 -hankkeessa. Johtaminen ja ohjaus -suunnitteluryhmä on jättänyt esityksensä esimiehisyyksien järjestämistä. Erikoissyyttäjien juttujakoa puolestaan on suunniteltu vaativat rikosasiat -suunnitteluryhmässä. Syyttäjälaitoksen johto päättää, mihin osastojakoon ja erikoissyyttäjien esimiesjärjestelyyn lopulta päädytään.

Erikoissyyttäjien osaamisen johtamisesta ja ryhmien toiminnan kehittämisestä vastaavat kolme tehtävään nimettyä valtionsyyttäjää. Heille ei kuitenkaan kuulu operatiivinen juttujako.

Nimittäminen jatkossa

Erikoissyyttäjät rekrytoidaan virkojen vapautuessa julkisella haulla. Rekrytointi tehdään tavallisten virkaylennysperusteiden mukaisesti. Kokeneimmat moniosaajat muodostanevat tässä hyvän rekrytointipohjan.

– Tarkoitus on, että erikoissyyttäjävirkojen vapautuessa katsotaan virkakohtaisesti, mikä on erikoistumisryhmien työtilanne ja millä alueella resurssitarve on suurin. Tällä pyritään joustavaan, tarkoituksenmukaiseen ja tasapuoliseen työkuorman jakamiseen. Tarvittaessa virkoja siirretään näissä tilanteissa eri erikoistumisryhmien ja alueiden välillä, Lundström selventää.

Johtavien ja apulaispäälliköiden rekrytointi

Uudessa syyttäjälaitoksessa ei apulaispäällikkö tai alueen päällikkö voi samaan aikaan toimia enää erikoissyyttäjänä. Apulaispäällikkö ja alueen päällikkö keskittyvät esimiestehtäviinsä ja muihin heille määriteltyihin tehtäviin. He tulevat lisäksi hoitamaan rikosasioita vain sen verran, mikä on yhdistettävissä esimiestehtävään.

Johtavat aluesyyttäjät on tarkoitus nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Apulaispäälliköt toimisivat edelleen tehtävämääräyksellä. Tarkoituksena on, että myös heidän tehtävänmääräyksensä olisivat lähtökohtaisesti viiden vuoden pituisia.

- Tavoite on, että esimiestehtävät saadaan haettaviksi pian sen jälkeen, kun hallituksen esitys uudeksi syyttäjälaitoslaiksi on annettu eduskunnalle.

Myös moniosaajien osaamista kehitetään

Myös moniosaajien osaamista ja koulutusta kehitetään. Koulutusta ollaan rakentamassa moduuliajattelulle. Koulutus etenee portaittain kahden vuoden sykleissä perustasosta syventävään osaamiseen. Kullakin tasolla moniosaaja käsittelee omaan osaamisalueeseensa kuuluvia rikoksia.

Substanssiosaamisen lisäksi moniosaajat saavat ict- ja kielikoulutusta, vuorovaikutus- ja viestintäkoulutusta sekä muuta työelämän koulutusta. Lisäksi järjestetään täydennyskoulutusta esimerkiksi uusista laeista.

Koulutussuunnitelman perusrakenne ja perusidea (peruskoulutus, täydentävät syventävät opinnot, lisämoduulit) on käsitelty ja hyväksytty syyttäjälaitoksen johtoryhmässä.

Koulutuksen etenemiseen tulee olemaan erilaisia polkuja, ja kurssien suoritusjärjestystä pohditaan vielä. Kesäkuun johtoryhmässä kuullaan virastojen päälliköiden näkemyksiä koulutustarpeista ja -painopisteistä. Näkemysten pohjalta Valtakunnansyyttäjänvirasto laatii koulutussuunnitelman ensi syksyn aikana.

Moniosaajan koulutuspolku jakaantuu neljään teemaan: turvallisuus, henkilöt, talouselämä ja työelämätaidot. Kuva on muistiosta Syyttäjälaitoksen henkilöstön osaamiskartat ja koulutuspolut.
 
Julkaistu 20.6.2017