TÖISSÄ SYYTTÄJÄLAITOKSESSA
Maria Turkia

Johtava kihlakunnansyyttäjä Leena Hurmala-Kanerva: ”Meidän pitäisi löytää jokaisesta työpäivästä vähintään yksi positiivinen asia”

Työhyvinvointi lähtee meistä itsestämme, sanoo Leena Hurmala-Kanerva. Voimme kohentaa työhyvinvointiamme myös parantamalla avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kaikessa toiminnassamme. Hurmala-Kanerva on tarmokas kehittäjä ja kokeilija, joka haluaa tuoda uusia työtapoja käyttöömme, jotta työmotivaatiomme pysyisi yllä, emmekä käyttäisi kallista aikaa vääriin asioihin.

Leena kotonaan Somerolla ennen töihin lähtöä. Työmatka Turkuun on 87 kilometriä suuntaansa ja taittuu omalla autolla. Samalla voi puhua työpuheluita ja suunnitella kaikessa rauhassa.

Kuka olet ja mitä teet työksesi?

Olen Leena Hurmala-Kanerva, Länsi-Suomen syyttäjänviraston johtava kihlakunnansyyttäjä. Olen ollut syyttäjälaitoksen palveluksessa vuodesta 1998 ja apulaispäällikkönä Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastossa vuodesta 2007. Ennen sitä toimin naisiin ja lapsiin kohdistuvien rikosten avainsyyttäjänä sekä huume-erikoisyyttäjänä. Nykyisessä työssäni aloitin 15.4.2017. Syyttäjäurani alkuvuosina 1999–2002 olin johtavana kihlakunnansyyttäjänä Koillis-Lapissa Kemijärvellä.

Mitä odotat uudelta työltäsi? Mitä haluat antaa?

Odotan, että saan tuoda osaamiseni osaksi Länsi-Suomen syyttäjänviraston arkea. Toivon, että voin auttaa henkilöstöä työskentelemään hyvässä työyhteisössä, jaksamaan vaativat tehtävät ja tekemään parhaansa. Näin saisimme hoidettua työmme mahdollisimman tehokkaasti, mutta myös laadukkaasti. Haluaisin henkilöstön näkevän esimiestehtäväni palveluna, joka auttaa heitä saavuttamaan vaativat tavoitteensa.

Miksi teet syyttäjän työtä ja miksi halusit uusiin tehtäviin?

Syyttäjän työ oli minulle luonnollinen valinta. En ole voinut kuvitellakaan olevani toisella puolella, esimerkiksi avustajana. Oikeuslaitos muotoutui työkentäkseni jo ensimmäisenä opiskeluvuonna, kun sain harjoittelupaikan Kuopion raastuvanoikeudesta. Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastossa toimenkuvani muuntui viimeisinä kahtena vuotena lähes puhtaaksi esimiestehtäväksi. Työnkuvani on ollut monimuotoinen ja laaja.

Haluaisin henkilöstön näkevän esimiestehtäväni palveluna, joka auttaa heitä saavuttamaan vaativat tavoitteensa.

Nykyinen tehtäväni oli kiehtonut minua jo joitakin vuosia. Syyttäjälaitosuudistuksen käynnistyessä en uskonut enää saavani tilaisuutta hakeutua johtavaksi kihlakunnansyyttäjäksi. Kun mahdollisuus sitten tuli, en epäröinyt. Nyt voin tarjota pitkän linjan ammattitaitoni käyttöön entistä monipuolisemmin.

Mikä on ajankohtaista työssäsi?

Itselleni ajankohtaisinta on uusi, kiinnostava työ, mutta koko syyttäjälaitoksessa se on tietenkin syyttäjälaitos 2.0 -hanke, jossa olen mukana johtaminen ja ohjaus -tukiryhmässä. Lisäksi olen seurannut muiden tukiryhmien työtä.

Jo nyt nostaisin ajankohtaiseksi nopeutetun menettelyn ja sen kehittämisen ennen uutta syyttäjälaitosta, kuten laitoksen johtoryhmässä linjattiinkin. Olen jo vuodesta 2015 ollut kehittämässä osastoni syyttäjien kanssa Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastoon omaa, nopeutettua menettelyä ja samalla aivan uutta tapaa tehdä töitä. Toimintamallin tulokset ovat olleet todella hyvät (juttujen läpivirtausaika 1,44 pv/juttu ja viraston keskimääräisen syyteharkinta-ajan huomattava lasku), joten mallin jonkinasteinen soveltaminen on ajankohtaista myös nykyisessä virastossani.

Mikä on parasta työssäsi?

Parasta on vapaus kehittää ja toteuttaa visioita hyvästä tavasta tehdä töitä sekä erilaisten ihmisten kohtaaminen ja heidän kanssaan työskentely.

Mihin voit työssäsi vaikuttaa?

Ensimmäinen tavoitteeni on vaikuttaa siihen, että ihmisten on edelleen hyvä tehdä työtään virastossamme. Lisäksi haluaisin auttaa jalkauttamaan uuden syyttäjälaitoksen toimintaperiaatteet ja samalla auttaa henkilökuntaa pysymään motivoituneena ja aktiivisena heidän perustyössään.

Millaiseksi arvelet työsi muuttuvan tulevaisuudessa?

Nykyinen työnihän päättyy, kun syyttäjälaitos 2.0 aloittaa, mutta toivon näkeväni aloittamani kehityskohteet toiminnassa. Olen valmis uusiin haasteisiin muissakin tehtävissä. Kehittäminen ja työn tekemiseen liittyvien ideoiden jalkauttaminen on toivottavasti mahdollista myös jatkossa, tehtävässä kuin tehtävässä.

Millaisesta lisäkoulutuksesta hyötyisit?

Esimiestyö korostuu entisestään, ja päälliköt tarvitsevat yhä enemmän taitoja kohdata henkilöstön johtamisen tuomat haasteet. Vuorovaikutustaitoihin ja ryhmädynamiikkaan liittyvien taitojen kehittäminen ei ole koskaan turhaa. Kaikkien päälliköiden kannattaisi vähintään kerran vuodessa osallistua johtamiseen liittyvään koulutukseen, sillä joka kerta siitä saa jotain uutta työssään hyödynnettäväksi.

Mitä harrastat ja kuinka palaudut työstressistä?

Liikun kaikilla mahdollisilla tavoilla ja luen paljon. Nyt ovat päällimmäisinä lenkit koiran kanssa ja spinning sekä erilaiset muut ryhmäliikuntamuodot. Myös kotipihalla puuhastelu puolison kanssa takaa liikuntaa koko kesäksi.

Miten kehittäisit syyttäjälaitoksen työhyvinvointia?

Lisäämällä edelleen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kaikessa toiminnassa. Lisäksi meidän kannattaisi muistaa, että työhyvinvointi lähtee meistä itsestämme. Meidän pitäisi löytää jokaisesta työpäivästä vähintään yksi positiivinen asia.

Näen sihteereiden uuden työnkuvan kehittämisen erittäin tärkeäksi.

Työtapojen kehittämiseen olisi syytä panostaa lisää, jotta emme käyttäisi kallista työaikaa vääriin asioihin. Tietotekniikkaan tulisi saada parannusta: nyt se aiheuttaa monelle harmaita hiuksia, kun koneet ja verkko takkuilevat.

Mitä muita kehittämisideoita sinulla on?

Näen sihteereiden uuden työnkuvan kehittämisen erittäin tärkeäksi, kun otetaan huomioon Aipa-aika. Nyt jo suunnitellaankin sihteereiden uutta koulutusta, mutta myös aluetasolla asiaa tulisi kehittää. Sihteereiden erityisosaamisia pitäisi ylläpitää, vaikka moni asia onkin siirtynyt heha- ja taha-tiimeille. Erityisosaajista löytyvät tulevaisuuden hehat ja tahat, eikä tätä tietotaitoa pidä hukata. Lisäksi hiljaisen tiedon siirtämiseen pitäisi luoda toimivat mallit, sillä nykyään valtava tietomäärä siirtyy vuosittain toiseen työpaikkaan tai eläkkeelle.

Leena Somerniemen kesätorilla lenkin jälkeen Uni-koiran kanssa. Unin rotu on coton de tulear.

Kuvat Leena Hurmala-Kanervan arkistoista

 
Julkaistu 20.6.2017