Raija Toiviainen

Kentän äänen kuuleminen 2.0-hankkeessa on tärkeää

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen painottaa henkilöstön merkitystä muutoksen onnistumisessa. Hän toivoo, että henkilöstö kokee toiminnan uudistamisen tarpeelliseksi ja sitoutuu sen toteuttamiseen. Sitoutuminen helpottuu, kun työntekijä tuntee pystyvänsä vaikuttamaan asioihin. Toiviainen kannustaakin meitä keskustelemaan hanketta valmistelevien kanssa.

JOKAISESSA syyttäjälaitoksen johtoryhmän kokouksessa on käsitelty hankkeen kolmen lohkon raportteja. Olen pitänyt tärkeänä sitä, että lohkojen vetäjät eivät vain selosta lohkon esitystä johtoryhmälle, vaan tuovat esiin myös mahdolliset eriävät mielipiteet. Lohkojen esitykset ja johtoryhmässä käyty monipuolinen keskustelu toimivat päätöksenteon keskeisenä tukena, joten on olennaista, että näkökannat tulevat avoimesti esiin. Pisimmälle on päästy tukitoimien järjestämisessä. Sen sijaan kahden muun lohkon suunnittelualueeseen liittyvät asiat edellyttävät vielä lisäselvittelyä.

Raija Toiviainen ja Anssi Hiivala keskustelevat nopeasti käsiteltävien asioiden toiminnon perustamisesta. Toiminnon suunnittelu kuuluu rikosasiat-lohkolle, ja Anssi Hiivala osallistuu sen käytännön järjestelyjen koordinointiin Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Kuva Maria Turkia


Oikeusministeriön ohjausryhmä, jonka tehtävänä on muun muassa tehdä linjauksia, on tähän asti keskittynyt kokouksissaan niihin kysymyksiin, joilla on elimellinen vaikutus syyttäjälaitoslain valmisteluun. Hallituksen esityksen muotoon kirjoitettu säädösryhmän mietintö lähtee ennen kesälomia lausuntokierrokselle.

Aluenäkökohdista keskustellaan

On hyvä, että hanke puhuttaa syyttäjälaitoksessa. Perusteltuja kysymyksiä ovat esimerkiksi "miten minun käy uudistuksessa" sekä "muuttuuko toimenkuvani ja toimipaikkani". Artikkelissa haastateltavat lohkojen vetäjät ja Mika Appelsin tuovatkin esiin eniten keskustelua herättäneitä asioita.

On olennaista, että näkökannat tulevat avoimesti esiin.

Aluenäkökohdat ovat vahvasti mukana keskustelussa. Vaikka samaa työtä tehdään ympäri maata, monia asioita hoidetaan hieman eri tavoin eri paikoissa. Syyttäjänvirastoissa on syntynyt käytäntöjä, joita virastot pitävät hyvinä ja toimivina. Näin ollen on ymmärrettävää, että alueilla huolestuneena pohditaan, onko hyväksi havaittua toimintatapaa järkeä muuttaa. Laitoksen johdon näkökulmasta on välttämätöntä olla perillä kokonaistilanteesta, kuten siitä, miksi tietty toimintatapa jollakin alueella on toista parempi. Siksi on hyvä, että tietoa ja mielipiteitä vaihdetaan.

Ahvenanmaan osalta syyttäjälaitoslakiesitys lähtee siitä, että Ahvenanmaa muodostaa yhden alueen Manner-Suomen neljän alueen lisäksi.

Miten työ seuraavaksi etenee?

Hankkeen valmistelu on rivakassa vaiheessa ja kiihtyy kohti vuodenvaihdetta. Kyse on sekä toiminnallisesta että rakenteellisesta muutoksesta, jotka koskettavat tavalla tai toisella meitä kaikkia – siksi jotkut asiat vaativat pitkän valmisteluajan, kun taas joissakin päästään maaliin nopeammin.

Johdon linjauksia voidaan tehdä, kun selvitystyö on riittävän pitkällä ja tarvittavat yhteistoimintamenettelyt saatu päätökseen. Yt-menettely tukipalveluiden keskittämisestä on käyty, ja ilmoittautuminen uusiin tehtäviin käynnistyy kesäkuussa. Syyttäjälaitoksen johtamistehtäviä koskeva yt-menettely käynnistetään, kun syyttäjälaitoslakia valmistelleen säädösryhmän mietintö on lähtenyt lausuntokierrokselle. Laintasoista sääntelyä vaativat asiat odottavat eduskunnan vahvistamista.

Syyttäjälaitos tarvitsee yhtenäisen työjärjestyksen.

Toiminnan uudistamisen rinnalla valmistaudutaan AIPAan. Ennen AIPAa alueilla tulevat väliaikaisesti käyttöön omat Sakari-tietokannat. ICT-ryhmän arvion mukaan Sakariin tehtävissä muutoksissa tarvitaan syksyn aikana myös Sakari-pääkäyttäjien työpanosta. Myös Notesin fraasipankit on päivitettävä.

Syyttäjälaitos tarvitsee yhtenäisen työjärjestyksen, joka on yksi kiireellisimmistä töistä ennen vuodenvaihdetta.

Virkojen vaativuustasoja tarkasteleva arviointiryhmä käsittelee lähiaikoina tiettyjen erikoissyyttäjävirkojen vaativuustasojen muuttamista. Jo aiemmin on erikoissyyttäjän virkaan nimitettyjen ja toistaiseksi määräyksen saaneiden vaativuustaso korjattu S 16:ksi 1.1.2018 lukien. Heidän virkanimikkeensä korjataan erikoissyyttäjäksi, kun uusi laki tulee voimaan. Varsin pian myös laskentaryhmä tarkastaa uusimman tilastotiedon perusteella, miten 50 erikoissyyttäjän virat tulisi sijoittaa kolmen erikoistumisalueen välillä.

Keskushallinnon roolista nykyistä ohjaavampi

Keskushallinnon päätehtävät ovat strateginen ja operatiivinen johtaminen, syyttäjälaitoksen kansainvälisten suhteiden hoitaminen, operatiivinen toiminta ja toiminnan tuki. Päätehtävien sisältö on moninainen. Siihen kuuluvat mm. toimintaympäristön analysointi, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, syyttäjälaitoksen toimintaedellytysten varmistaminen, operatiivisen toiminnan yhdenmukaistaminen, valvonta ja ohjaus sekä monenlainen kehittämis- ja laatutyö. Keskushallinnon roolista tulee paljon nykyistä ohjaavampi. Alueiden tärkein tehtävä on syyttäjälaitoksen ydintyö eli rikosvastuun toteuttaminen. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että vain tarkkaan harkituissa asioissa keskushallinnon syyttäjä ottaa jutun hoitaakseen.

Alueiden tärkein tehtävä on syyttäjälaitoksen ydintyö eli rikosvastuun toteuttaminen.

Valtakunnansyyttäjän syyteharkintatehtävät ja toiminta korkeimmassa oikeudessa säilyvät, samoin devoluutio- ja substituutio-oikeus eli oikeus ottaa itse asia ratkaistavakseen ja määrätä muu kuin toimivaltainen syyttäjä ajamaan syytettä. Myös muun muassa poliisirikosasioita käsitellään ja ohjataan kuten nykyisin.

Iso muutos koskee hallintoasioita: niistä huomattava osa keskitetään keskushallintoon, osa ulkoistetaan valtionhallinnon yhteisille toimijoille. Myös keskushallinnon töitä systematisoidaan ja työmenetelmiä kehitetään. Monia asioita hoidetaan yhteistyössä kentän kanssa: tilannekuvan ylläpitoa, sidosryhmäyhteistyötä, viestintää, henkilöstön osaamisen kehittämistä, operatiivisia kv-asioita sekä tiettyjä henkilöstö- ja taloushallinnon asioita.

Tärkeintä uudistuksen onnistumiseksi

Akuuteinta on edetä syyttäjälaitoslain valmistelussa niin, että normivaikutteiset uudistukset etenisivät eduskuntakäsittelyyn ripeästi. Uudistuksen voimaantulon tavoiteaika on ensi vuoden alku. Monia asioita voidaan kuitenkin valmistella pitkälle tämän vuoden puolella, vaikka uusi laki ei vielä ole voimassa.

Muodollista ja välttämätöntä lain voimaantuloa tärkeämpää on kuitenkin se, että syyttäjälaitoksen koko henkilöstö pitää toiminnan uudistamista tarpeellisena ja sitoutuu sen toteuttamiseen. Uskon ja toivon, että näin yleisesti koetaan.

Tärkeää on, että koko henkilöstö pitää toiminnan uudistamista tarpeellisena ja sitoutuu sen toteuttamiseen.

Tiedämme varmasti kaikki, että vaikka syyttäjälaitoksen käsiteltäväksi tulevien asioiden lukumäärä ei ole viime vuosina juuri kasvanut, niiden vaatima työpanos on noussut ja siirtynyt vaativiin rikosasioihin. Erityinen oikeusturvariski liittyy pitkään syyteharkinnassa oleviin asioihin. Perussyy kielteiseen kehitykseen on, että laitostamme vaivaa pysyvä aliresursointi. Fakta on myös se, ettemme saa lisää henkilöstöä – päinvastoin. Samaan aikaan toimintaympäristö muuttuu yhä vaativammaksi.

Tämän kehityksen katkaisemiseksi ja meiltä edellytetyn, nykyistä yhtenäisemmän toiminnan varmistamiseksi on välttämätöntä järkevöittää toimintoja. On tehtävä rakennemuutoksia, jotka edistävät tehostamista. Kun onnistumme kohdentamaan resursseja nykyistä tarkoituksenmukaisemmin, luomme hyvinvointia henkilöstölle ja pystymme toimimaan vahvana rikosvastuun toteuttajana.

Kentän äänen kuuleminen hankkeen eri vaiheissa on tärkeää. Henkilöstöä on mukana monissa valmistelukokoonpanoissa. Heitä, jotka eivät näihin ryhmiin kuulu, kannustan keskustelemaan valmistelijoiden kanssa ja ottamaan kantaa.

 
Julkaistu 20.6.2017