Tanja Lahti

Syyttäjälaitoksen uudistaminen etenee vauhdikkaasti

Syyttäjälaitoksen uudistamisessa eletään mielenkiintoista ja kiireistä aikaa. Osa suunnitteluryhmien raporteista on valmistunut, ja niitä on käsitelty syyttäjälaitoksen johtoryhmässä. Hallituksen esitys on valmistumassa. Sen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle kesäkuussa, myös syyttäjälaitoksen virastoihin.

Mika Appelsin, säädösryhmä, oikeusministeriö

Virkojen siirtäminen ja sijoituspaikat puhuttavat

Mikä ryhmässänne on ajankohtaista nyt?

Työryhmä on tehnyt työnsä ja hallituksen esitystä valmistellaan mietinnöksi, joka on tarkoitus laittaa lausuntokierrokselle ennen kesälomia.

Mikä on herättänyt eniten keskustelua?

Keskustelua on käyty hyvin monista asioista. Eniten varmaan on keskusteltu virkojen sijoituspaikoista ja niiden siirtämisestä, tulevien syyttäjäalueiden ja syyttäjien tehtävistä, siirtymävaiheen menettelyistä sekä johtavien aluepäälliköiden asemasta. Myös nimikkeistä sekä Ahvenanmaan asemasta on käyty keskustelua useaan otteeseen. Lakiehdotukseen vaikuttaa vahvasti se, miten tulevan viraston toiminnallisuudet on lopulta tarkoitus järjestää.

Miten työ etenee?

Työryhmämietintö hallituksen esitysluonnoksineen on lähdössä lausuntokierrokselle kesäkuussa. Kesälomien jälkeen hallituksen esitystä muokataan tarvittaessa lausuntopalautteen perusteella. Tarkoitus on, että hallituksen esitys olisi syksyllä valmis lähetettäväksi eduskunnan käsittelyyn.

Vastuuvalmistelija vaihtuu siirryttyäni taas syyttäjälaitoksen palvelukseen, mutta pyrin toki mahdollisuuksien mukaan auttamaan seuraajaani tulevissa valmistelutöissä. Aikataulun osalta katsomme jo ensi vuoden puolelle ja pyrimme varmistamaan, ettei lain voimaantulo viivästyisi, ainakaan merkittävästi, alustavista suunnitelmista.


Kihlakunnansyyttäjä Mika Appelsin aloitti haastattelun jälkeen 15.5. Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston apulaispäällikkönä. Nyt ministeriön säädös- ja valmisteluryhmän puheenjohtajana sekä ohjausryhmän sihteerinä toimii neuvotteleva virkamies Miia Ljungqvist.

Eija Velitski ja Kosti Kurvinen, rikosasiat-suunnitteluryhmä

Paljon keskustelua rikosasioiden määrittelystä ja juttuajosta

Mikä ryhmässänne on ajankohtaista nyt?

Ryhmä antoi nopeasti käsiteltävistä asioista esityksen syyttäjälaitoksen johto- ja ohjausryhmälle 11.4. Käsittely jatkuu siten, että lohkon vetäjä Eija Velitski tai vetäjät Eija Velitski ja Kosti Kurvinen kokoontuvat POHAn edustajien kanssa analysoimaan poliisilaitoksille (11 kpl) tehdyn kyselyn tuloksia. Kyselyllä selvitettiin poliisilaitosten suhtautumista syyttäjälaitoksen suunnitelmaan keskittää nopeasti käsiteltävät asiat neljälle alueelle, sähköisen järjestelmän käyttöönottoa vähitellen sekä nopeasti käsiteltävien asioiden määritelmää.

Muiden kuin nopeasti käsiteltävien asioiden esitystä käsiteltiin ensimmäistä kertaa syyttäjälaitoksen johtoryhmässä 9.5.

Muut kuin nopeasti käsiteltävät asiat voidaan määritellä, kun tiedetään, mitä nopeasti käsiteltävällä asialla tarkoitetaan. Toimeksiantoon kuuluu määritellä erikoissyyttäjäjuttujen jako, minkä vuoksi myös erikoissyyttäjäjutun määritelmää on tarpeen miettiä. Tältä osin keskustelu koskee sitä, tarvitaanko määrittelemiseen kriteereitä ja millaisia. Keskusteluissa kannatusta on saanut näkemys, jonka mukaan jonkinlaiset juttujaon kriteerit on hyvä olla ainakin suuntaa antavana ohjenuorana kokonaisarvioinnin pohjaksi.

Juttujaon osalta on keskusteltu ensinnäkin siitä, voiko eri alueilla olla omista paikallisista lähtökohdista rakennetut jakomenetelmät, vai täytyykö koko Suomessa toimia yhtenäisen mallin mukaisesti. Johtoryhmässä 9.5. Kosti Kurvinen esitteli kahta vaihtoehtoista mallia: toisessa on pyritty kompromissiin, jossa juttujaosta vastaisivat sekä moniosaajien että erikoissyyttäjien esimiehet – vaihtoehtona on suoraviivaisempi jakomenettely, ja siitä vastaisi vain yksi apulaispäällikkö.

Mikä on herättänyt eniten keskustelua?

Eniten on keskusteltu siitä, tuoko keskittäminen mitään lisäarvoa nykyisiin menetelmiin. Kirjallinen prosessi on joillakin alueilla jopa noin 40 % kaikista käsiteltävistä rikosasioista. Tällöin on todettu, ettei keskittäminen nopeuta nykyistä menettelyä. Keskustelu tästä jatkuu.

Toinen keskustelun aihe on alati se, mikä on nopeasti käsiteltävä asia. Kaikki hyväksyvät sen, että kirjalliseen menettelyyn soveltuvat jutut ja rajoittamiset ovat nopeasti käsiteltäviä asioita. Huhtikuussa annetun esityksen mukaan nopeasti käsiteltäviä asioita olisivat tietyt rikosnimikkeet – samat, jotka ovat käytössä Helsingin REKissä. On selvää, ettei keskittämisellä saada toivottua tulosta, mikäli ainoastaan kirjalliseen menettelyyn soveltuvat jutut ja rajoittamiset katsottaisiin nopeasti käsiteltäviksi asioiksi. Keskustelu jatkuu myös tästä.

Muissa kuin nopeasti käsiteltävissä rikosasioissa eniten keskustelua ja mielipiteitä ovat herättäneet määrittelykysymykset ja juttujako. On keskusteltu muun muassa siitä, voidaanko sihteereitä käyttää juttujen itsenäisinä jakajina ja missä määrin.

Miten työ etenee?

Nopeasti käsiteltävien asioiden esitystä täydennetään POHAn kannanotolla ja nopeasti käsiteltävien asioiden määrällä eli sillä, kuinka paljon tietyn rikosnimikkeen juttuja tulee syyttäjän ratkaistavaksi koko maassa.

Muiden rikosasioiden osalta pohdinta jatkuu. Toimeksiantoon kuuluu lisäksi miettiä, miten ehdotuksen asiat kirjataan uuden syyttäjälaitoksen työjärjestykseen.

Rikosasioiden suunnitteluryhmää vetävät kihlakunnansyyttäjät Eija Velitski ja Kosti Kurvinen. Velitski toimii apulaispäällikkönä Helsingin syyttäjävirastossa ja Kurvinen Pohjanmaan syyttäjänvirastossa.

Henrika Räsänen ja Jarmo Toivola, tukitoiminnot-suunnitteluryhmä

Lähtökohtana tarjota kaikille mielekkäitä töitä

Mikä ryhmässänne on ajankohtaista nyt?

Keskitetyn asiakaspalvelun kehittäminen ja digitalisaation hyödyntäminen siinä. Kehittämisapuna toimii Valtiokonttorin digitiimi. Samalla mietimme nykyisten palvelukanavien toimivuutta asiakkaan näkökulmasta. Keskitetty asiakaspalvelu on kaiken kaikkiaan haastava ja laaja asiakokonaisuus. Alustava ajatuksemme on hyödyntää muun muassa palvelumuotoilua eli käyttäjälähtöistä suunnittelua keskitetyn asiakaspalvelun kehittämisessä. Tavoitteena meillä on asiakaspalvelun digiloikka, jonka avulla luodaan hyvinvointia työhön.

Mikä on herättänyt eniten keskustelua?

Käsittelimme maaliskuussa syyttäjälaitoksen johtoryhmässä esityksemme tukitoimintojen organisoimiseksi. Yhteisten tukitoimintojen osalta keskustelua tuntuu herättävän taha- ja heha-ammattilaisten sijoituspaikat uudessa organisaatiossa.

Myös uuden toimen – työnimeltään johdon assistentti – tehtävät ja vaativuustaso puhuttavat. Tähän liittyen myös alueen johdon sijoittuminen askarruttaa, kun alueille ei tule päätoimipaikkaa: voivatko alueen päällikön ja johdon assistentin virkapaikat sijaita eri toimipaikoissa? Näistä asioista neuvotellaan. Olemme myös omassa työssämme lähteneet siitä, että työnantajalla on tarjota kaikille mielekkäitä töitä uudessa organisaatiossa.

Miten työ etenee?

Toukokuussa käsitellään uuden syyttäjälaitoksen yhteistoimintaa ja sen rakennetta. Kevään aikana työstämme keskitettyä asiakaspalvelua, joka laajuutensa vuoksi edellyttänee myös jatkotyöstämistä syksyllä.

Tukitoimintojen suunnitteluryhmää vetävät johtava asiantuntija Henrika Räsänen (VKSV) ja johtava kihlakunnansyyttäjä Jarmo Toivola (Salpausselkä). Henrikan kuva Anna Dammert.

Harri Lindberg, johtaminen ja ohjaus -suunnitteluryhmä

Kun työt voidaan järjestellä paremmin, miksi emme niin tekisi?

Mikä ryhmässänne on ajankohtaista nyt?

Alkuvuodesta saimme valmiiksi alueiden johtamisjärjestelmiä, organisointia ja uusia esimiesrooleja koskevan esityksen. Syyttäjälaitoksen, alueiden ja toimipaikkojen välistä työnjakoa uusitaan sekä syyttäjien ja sihteerien työnjakoa uudistetaan – ja digitalisaatio oikeasti etenee. Organisaatiota ja esimiestyötä on kehitettävä vastaamaan muuttuvaa työtä ja työympäristöä. Kun kerran työt voidaan järjestellä nykyistä sujuvimmiksi ja miellyttävimmiksi, miksi ihmeessä emme näin tekisi?

Viimeksi olemme saaneet valmiiksi tulosohjausjärjestelmää koskevan esityksen. Siinä tehtyjen laskelmien pohjalta voi sanoa, että yksi virasto ja neljä isoa aluetta antavat nykytilanteeseen verrattuna paljon paremmat mahdollisuudet muun muassa pitkäjänteiseen henkilöstöpolitiikkaan, toiminnan kehittämiseen ja tasaisen tulokselliseen toimintaan sekä loppujen lopuksi työntekijöiden eduksi koituviin muutoksiin. Viimeistelyä odottaa esitys valtakunnallisesta ja alueellisesta yhteistoimintamenettelystä.

Mikä on herättänyt eniten keskustelua?

Eniten keskustelua valmisteluryhmässä on herättänyt se, millaiseksi syyttäjien ja sihteerien sisäinen ja näiden ryhmien välinen työnjako olisi järkevää muuttaa sekä se, millainen keskusyksikön ja alueiden välinen työnjako olisi järkevä. Sujuva ja tehokas työnjako koituu kaikkien eduksi. Muutamaan otteeseen olemme keskustelun kuluessa huomanneet, että helposti juututaan ajattelemaan "niin kuin ennenkin", vaikka yhtenäinen syyttäjälaitos mahdollistaa uudenlaiset, sujuvat prosessit.

Miten työ etenee?

Viimeksi keskustelimme YT-menettelystä uudessa syyttäjälaitoksessa sekä kansainvälisten asioiden järjestelyistä uudessa syyttäjälaitoksessa. Millainen on keskusyksikön rooli: mitä siellä hoidetaan, mitä organisoidaan, ohjataan ja koulutetaan?

Alueiden osalta puolestaan näyttää siltä, että jokaisen syyttäjän perusammattitaitoon jatkossa kuuluisi kansainvälisten asioiden pääinstrumenttien, esim. EAW, käyttö. Tukea osaamiseen silti tarvitaan. Millaiset osaamistiimit alueille tulisi luoda: tiimit, joihin keskitettäisiin kansainvälisten asioiden syvempää osaamista ja siihen liittyvää koulutusta?

Keskusyksikön ja alueiden välinen rooli on valmisteluryhmässämme vielä monessa suhteessa miettimättä. Olemme koko ajan lähteneet liikkeelle työn kautta. Miten työ, työnjako ja työtavat muuttuvat eli mikä on niin sanottu iso kuva muutoksesta? Miten työympäristö muuttuu?

Työn kautta muotoutuu sujuvan ja tehokkaan työskentelyn edellyttämä organisaatio. Tulosohjausjärjestelmää mietittäessä alueiden ja keskusyksikön roolit nousivat konkreettisesti esille. Alueista tulee osa yhtenäistä syyttäjälaitosta. Ne pääsevät siten entistä paremmin vaikuttamaan yhteisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin, mutta tulevat kyllä myös entistäkin konkreettisimmin sidotuiksi yhteisiin tavoitteisiin, yhdessä päätettyihin kehittämistoimiin ja niin edelleen. Esimerkkinä tästä on vaikkapa nopeasti käsiteltävien asioiden toiminto, jollainen alueille ja maahamme luodaan.

Johtaminen ja ohjaus -ryhmän vetäjät johtava kihlakunnansyyttäjä Harri Lindberg (Helsinki) ja valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta (VKSV)


Kuvat Tanja Lahti ja Maria Turkia

 
Julkaistu 20.6.2017