Syyttämättä jättäminen, todennäköiset syyt, näytön arviointi, pahoinpitely

Annettu 11.3.2019, dnro 380/21/18

Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi epäiltyä pahoinpitelyä koskevan päätöksen syyttämättä jättämisestä ja määräsi syytteen nostettavaksi esitutkinnassa epäiltynä kuulusteltua henkilöä vastaan.

Kihlakunnansyyttäjä oli jättänyt syytteen nostamatta riittämättömän näytön takia. Päätöksen mukaan asianomistajan kertomuksen, sitä tukevan lääkärinlausunnon ja paikalla käyneen poliisipartion tehtävästä tekemien kirjausten perusteella asiassa oli ilmeistä, että asianomistajalle oli tehty ruumiillista väkivaltaa. Kihlakunnansyyttäjän mukaan epäselväksi oli kuitenkin jäänyt se, oliko tekijänä ollut rikoksesta epäiltynä kuultu henkilö.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, toisin kuin kihlakunnansyyttäjä, että asiassa oli syytteen nostamisen edellyttämät todennäköiset syyt rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Epäillyn syyllisyyttä tuki erityisesti se, että poliisi oli välittömästi tapahtumapaikalla kirjannut tämän henkilötiedot tekijänä sekä merkinnyt tämän nimen tehtäväraporttiin. Myös käytössä ollut hätäkeskustallenne sekä eräät muut tapahtumayksityiskohdat puhuivat epäillyn syyllisyyden puolesta. Kuulusteluissa epäilty oli kiistänyt syyllistyneensä rikokseen perustellen kiistämistään sillä, ettei ollut muistanut tapelleensa kenenkään kanssa. Hän oli pitänyt sinänsä mahdollisena, että olisi ollut kyseisessä ravintolassa tapahtuma-aikaan.

Vaikka apulaisvaltakunnansyyttäjä päätyi eri ratkaisuun kuin kihlakunnansyyttäjä, tämä oli kuitenkin toiminut harkintavaltansa rajoissa.

 
Julkaistu 11.3.2019
Sivun alkuun |