Syyttäjälaitoksen organisaatiouudistus

Syyttäjälaitoksen toimintaa ja organisaatiota ollaan uudistamassa siten, että se aloittaisi toimintansa vuoden 2019 aikana yhtenä virastona nykyisen Valtakunnansyyttäjänviraston ja 11:n paikallisen syyttäjänviraston sijaan. Uusi, Syyttäjälaitos-niminen virasto koostuisi keskusyksiköstä (valtakunnansyyttäjän toimisto) ja viidestä syyttäjäalueesta, jotka olisivat Pohjois-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi, Etelä-Suomi ja Ahvenanmaa.

Syyttäjäalueet huolehtisivat operatiivisesta syyttäjäntoiminnasta alueillaan. Keskusyksikkö vastaisi muun muassa syyttäjälaitoksen ja syyttäjäntoiminnan ohjaamisesta, kehittämisestä ja valvonnasta.

Uudistuksen tavoitteet ja keskeinen sisältö

Syyttäjälaitoksen uudistuksen tavoitteena on kehittää laitoksen toimintaa ja lisätä sen tuottavuutta. Siten syyttäjälaitos voi toteuttaa rikosvastuuta niin, ettei kansalaisten oikeusturva heikkene niukkenevista resursseista huolimatta. Syyttäjäntoimintaa yhdenmukaistamalla pyritään myös parantamaan kansalaisten yhdenvertaista kohtelua.

Syyttäjille saapuvat rikosasiat ovat yhä vaativampia. Juttukannan vaativuuteen ja siitä johtuvaan työmäärän kasvuun vastataan panostamalla osaamisen kehittämiseen ja tehostamalla asioiden käsittelyä. Kun uusi rikosasioiden nopea käsittely otettiin valtakunnallisesti käyttöön syksyllä 2018, voimavaroja voidaan entistä paremmin ohjata vaativien rikosasioiden hoitamiseen.

Tukitoimintoja kehitetään ja keskitetään niin, että ne tukevat entistä paremmin syyttäjälaitoksen toimintaa. Tässä hyödynnetään digitaalisaation tarjoamia mahdollisuuksia.

Myös erikoissyyttäjäjärjestelmää kehitetään. Erikoissyyttäjäjärjestelmää uudistamalla pyritään varmistamaan, että kaikkein vaativimmat rikosasiat hoidetaan laadukkaasti ja tehokkaasti. Lisäksi pyritään varmistamaan, että erikoissyyttäjien osaamista hyödynnetään laajasti syyttäjälaitoksessa ja että syyttäjälaitoksen asiantuntemus ja tilannekuva ovat korkealla tasolla.

Lisäksi syyttäjän perustehtäviä hoitavien, kokeneiden moniosaajasyyttäjien erikoistumista kehitetään.

Hankkeeseen liittyvät asiakirjat

Hallituksen esitys (17/2018) eduskunnalle laiksi Syyttäjälaitoksesta ja käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla
Hallitus ehdottaa syyttäjälaitoksen organisoimista yhdeksi virastoksi (OM:n tiedote 15.3.2018)

Uusi rikosasioiden nopea käsittely käyttöön syyttäjälaitoksessa (tiedote 11.1.2018)

Valtakunnansyyttäjän päätös: Erikoissyyttäjäjärjestelmän uudistaminen (pdf, 0.12 Mt)

Apulaisvaltakunnansyyttäjän päätös: Rikosasioiden nopean käsittelyn menettely syyttäjälaitoksessa (pdf, 0.08 Mt)

Syyttäjälaitoksen organisaatiouudistusta valmisteleva lakihanke oikeusministeriön sivuilla

Lausuttavina olleet Valtioneuvoston asetus Syyttäjälaitoksesta (luonnos 3.11.2017) ja Laki Syyttäjälaitoksesta (luonnos 3.11.2017) (OM, lausuntopalvelu.fi)

Syyttäjälaitoksen organisaatiouudistus, lausuntotiivistelmä (OM, 7.11.2017)

Syyttäjälaitoksen organisaatiouudistus, työryhmän mietintö (OM, 21.6.2017)

Valtakunnansyyttäjänviraston selvitys: Uudistuva ja yhtenäinen syyttäjälaitos (19.2.2016)

Organisointi

Oikeusministeriö vastaa syyttäjälaitoksen uudistusta koskevan lainsäädännön valmistelusta. Muusta uudistuksen suunnittelusta ja täytäntöönpanosta vastaa Valtakunnansyyttäjänvirasto.

Valtakunnansyyttäjä asetti 1.7.2016 syyttäjälaitoksen sisäisen hankkeen laatimaan suunnitelman siitä, miten toimintaa kehitetään. Valmistelutehtävä jaettiin kolmelle suunnitteluryhmälle: johtaminen ja ohjaus, rikosasiat ja tukitoiminnot. Kaikissa suunnitteluryhmissä oli edustus syyttäjänvirastoista, Valtakunnansyyttäjänvirastosta ja eri ammattiryhmistä. Uudistuksen aiheuttamia tietojärjestelmämuutostarpeita selvitetään valtionsyyttäjä Johanna Hervosen vetämässä ICT-ryhmässä.

Johtaminen ja ohjaus -suunnitteluryhmää vetivät johtava kihlakunnansyyttäjä Harri Lindberg (Helsingin syyttäjänvirasto) ja valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta (VKSV),

rikosasiat-suunnitteluryhmää kihlakunnansyyttäjät Kosti Kurvinen (Pohjanmaan syyttäjänvirasto) ja Eija Velitski (Helsingin syyttäjänvirasto) ja

tukitoiminnot-ryhmää johtava asiantuntija Henrika Räsänen (VKSV) ja johtava kihlakunnansyyttäjä Jarmo Toivola (Salpausselän syyttäjänvirasto).

Lisätietoja uudistuksesta:
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, puh. 029 56 20802, ja
hallintojohtaja Joanna Autiovuori, puh. 029 56 20805

Uudistuksen lähtökohdat

Valtakunnansyyttäjä asetti 29.5.2015 selvityshenkilöt selvittämään syyttäjälaitoksen uudelleenorganisointia joko neljän viraston tai yhden viraston mallin mukaisesti. Selvityksessä pyrittiin tarkastelemaan syyttäjälaitoksen uudistamista erityisesti toiminnan lähtökohdista. Selvityshenkilöt päätyivät esittämään uudeksi organisaatiomalliksi yhden viraston mallia. Selvitystyö oli laajalla lausuntokierroksella, jonka jälkeen se luovutettiin oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille 7.4.2016.

Ministeri Lindström linjasi 24.5.2016, että syyttäjälaitos organisoidaan yhdeksi virastoksi.

Oikeusministeriö asetti 24.5.2016 hankkeen, jossa tehtävänä oli valmistella syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) ja siihen liittyvien asetusten muutokset.

Aikataulu

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi Syyttäjälaitoksesta maaliskuussa 2018.

Tavoitteena on, että syyttäjälaitoksen uudistus tulee voimaan vuoden 2019 aikana. Silloin otetaan käyttöön myös uudistettu erikoissyyttäjäjärjestelmä.

Rikosasioiden nopea käsittely aloitettiin koko maassa 1.9.2018.


 
Julkaistu 24.9.2018
Sivun alkuun |