Syyttäjälaitoksen organisaatiouudistus

Syyttäjälaitoksen toimintaa ja organisaatiota ollaan uudistamassa siten, että se aloittaa toimintansa yhtenä virastona 1.10.2019 nykyisen Valtakunnansyyttäjänviraston ja 11:n paikallisen syyttäjänviraston sijaan. Uusi, Syyttäjälaitos-niminen virasto koostuu keskusyksiköstä (valtakunnansyyttäjän toimisto) ja viidestä syyttäjäalueesta, jotka ovat Pohjois-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi, Etelä-Suomi ja Ahvenanmaa.

Syyttäjäalueet huolehtivat operatiivisesta syyttäjäntoiminnasta alueillaan. Keskusyksikkö vastaa muun muassa syyttäjälaitoksen ja syyttäjäntoiminnan ohjaamisesta, kehittämisestä ja valvonnasta.

Uudistuksen tavoitteet ja keskeinen sisältö

Syyttäjälaitoksen uudistuksen tavoitteena on kehittää laitoksen toimintaa ja lisätä sen tuottavuutta. Siten syyttäjälaitos voi toteuttaa rikosvastuuta niin, ettei kansalaisten oikeusturva heikkene niukkenevista resursseista huolimatta. Syyttäjäntoimintaa yhdenmukaistamalla pyritään myös parantamaan kansalaisten yhdenvertaista kohtelua.

Syyttäjille saapuvat rikosasiat ovat yhä vaativampia. Juttukannan vaativuuteen ja siitä johtuvaan työmäärän kasvuun vastataan panostamalla osaamisen kehittämiseen ja tehostamalla asioiden käsittelyä. Kun uusi rikosasioiden nopea käsittely otettiin valtakunnallisesti käyttöön syksyllä 2018, voimavaroja voidaan entistä paremmin ohjata vaativien rikosasioiden hoitamiseen.

Tukitoimintoja kehitetään ja keskitetään niin, että ne tukevat entistä paremmin syyttäjälaitoksen toimintaa. Tässä hyödynnetään digitaalisaation tarjoamia mahdollisuuksia.

Myös erikoissyyttäjäjärjestelmää kehitetään. Erikoissyyttäjäjärjestelmää uudistamalla pyritään varmistamaan, että kaikkein vaativimmat rikosasiat hoidetaan laadukkaasti ja tehokkaasti. Lisäksi pyritään varmistamaan, että erikoissyyttäjien osaamista hyödynnetään laajasti syyttäjälaitoksessa ja että syyttäjälaitoksen asiantuntemus ja tilannekuva ovat korkealla tasolla.

Lisäksi syyttäjän perustehtäviä hoitavien, kokeneiden moniosaajasyyttäjien erikoistumista kehitetään.

Hankkeeseen liittyvät asiakirjat

Presidentti hyväksyi syyttäjälaitoslain ja vahvisti uudistuksen voimaantulon ajankohdaksi 1.10.2019

Syyttäjälaitos organisoidaan yhdeksi virastoksi lokakuun 2019 alusta (OM:n tiedote 10.1.2019)

Hallituksen esitys (17/2018) eduskunnalle laiksi Syyttäjälaitoksesta ja käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla

Lakivaliokunnan lausunto LaVM 5/2018 vp – HE 17/2018 vp

Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 25/2018 vp – HE 17/2018 vp

Hallitus ehdottaa syyttäjälaitoksen organisoimista yhdeksi virastoksi (OM:n tiedote 15.3.2018)

Uusi rikosasioiden nopea käsittely käyttöön syyttäjälaitoksessa (tiedote 11.1.2018)

Valtakunnansyyttäjän päätös: Erikoissyyttäjäjärjestelmän uudistaminen (pdf, 0.12 Mt)

Apulaisvaltakunnansyyttäjän päätös: Rikosasioiden nopean käsittelyn menettely syyttäjälaitoksessa (pdf, 0.08 Mt)

Syyttäjälaitoksen organisaatiouudistusta valmisteleva lakihanke oikeusministeriön sivuilla

Lausuttavina olleet Valtioneuvoston asetus Syyttäjälaitoksesta (luonnos 3.11.2017) ja Laki Syyttäjälaitoksesta (luonnos 3.11.2017) (OM, lausuntopalvelu.fi)

Syyttäjälaitoksen organisaatiouudistus, lausuntotiivistelmä (OM, 7.11.2017)

Syyttäjälaitoksen organisaatiouudistus, työryhmän mietintö (OM, 21.6.2017)

Valtakunnansyyttäjänviraston selvitys: Uudistuva ja yhtenäinen syyttäjälaitos (19.2.2016)

Organisointi

Oikeusministeriö vastaa syyttäjälaitoksen uudistusta koskevan lainsäädännön valmistelusta. Muusta uudistuksen suunnittelusta ja täytäntöönpanosta vastaa Valtakunnansyyttäjänvirasto.

Valtakunnansyyttäjä asetti 1.7.2016 syyttäjälaitoksen sisäisen hankkeen laatimaan suunnitelman siitä, miten toimintaa kehitetään. Valmistelutehtävä jaettiin kolmelle suunnitteluryhmälle: johtaminen ja ohjaus, rikosasiat ja tukitoiminnot. Kaikissa suunnitteluryhmissä oli edustus syyttäjänvirastoista, Valtakunnansyyttäjänvirastosta ja eri ammattiryhmistä. Uudistuksen aiheuttamia tietojärjestelmämuutostarpeita selvitetään valtionsyyttäjä Johanna Hervosen vetämässä ICT-ryhmässä.

Johtaminen ja ohjaus -suunnitteluryhmää vetivät johtava kihlakunnansyyttäjä Harri Lindberg (Helsingin syyttäjänvirasto) ja valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta (VKSV),

rikosasiat-suunnitteluryhmää kihlakunnansyyttäjät Kosti Kurvinen (Pohjanmaan syyttäjänvirasto) ja Eija Velitski (Helsingin syyttäjänvirasto) ja

tukitoiminnot-ryhmää johtava asiantuntija Henrika Räsänen (VKSV) ja johtava kihlakunnansyyttäjä Jarmo Toivola (Salpausselän syyttäjänvirasto).

Lisätietoja uudistuksesta:
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, puh. 029 56 20802, ja
hallintojohtaja Joanna Autiovuori, puh. 029 56 20805

Uudistuksen lähtökohdat

Valtakunnansyyttäjä asetti 29.5.2015 selvityshenkilöt selvittämään syyttäjälaitoksen uudelleenorganisointia joko neljän viraston tai yhden viraston mallin mukaisesti. Selvityksessä pyrittiin tarkastelemaan syyttäjälaitoksen uudistamista erityisesti toiminnan lähtökohdista. Selvityshenkilöt päätyivät esittämään uudeksi organisaatiomalliksi yhden viraston mallia. Selvitystyö oli laajalla lausuntokierroksella, jonka jälkeen se luovutettiin oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille 7.4.2016.

Ministeri Lindström linjasi 24.5.2016, että syyttäjälaitos organisoidaan yhdeksi virastoksi.

Oikeusministeriö asetti 24.5.2016 hankkeen, jossa tehtävänä oli valmistella syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) ja siihen liittyvien asetusten muutokset.

Aikataulu

Presidentti vahvisti 11.1.2019 lait, jotka sisältyvät eduskunnan vastaukseen hallituksen esitykseen laiksi Syyttäjälaitoksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lait tulevat voimaan 1.10.2019.

Eduskunta hyväksyi 27.11.2018 hallituksen esitykseen HE 17/2018 vp sisältyvien 1.–12. lakiehdotuksen sisällön lakivaliokunnan mietinnön mukaisena.

Rikosasioiden nopea käsittely aloitettiin koko maassa 1.9.2018.

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi Syyttäjälaitoksesta maaliskuussa 2018.


 
Julkaistu 10.1.2019  Päivitetty 28.3.2019
Sivun alkuun |