Syyttäjälaitoksen toiminnan kehittämisen tuloksia nähtävissä jo nyt – rikosasioiden käsittely Pohjois-Suomessa nopeutunut

Julkaistu 20.3.2018

Syyttäjälaitoksen uudistuksen tavoitteena on kehittää ja tehostaa toimintaa. Yksi keskeinen keino on vakiinnuttaa uusi, valtakunnallinen rikosasioiden nopea käsittely. Pohjois-Suomessa näyttää siltä, että vuodenvaihteessa käyttöönotettu nopea käsittely on jo nyt muun muassa lyhentänyt syyteharkintaa.

Syyttäjille tulevan juttumäärän kasvu on vuosittain kohtuullista, mutta juttukanta muuttuu yhä vaativammaksi. Vaativien rikosasioiden käsittely sitoo koko ajan enemmän syyttäjäresurssia. Nykyään syyttäjien voimavaroista yli puolet menee vaativien rikosasioiden hoitamiseen. Niin sanotut tavanomaiset rikosasiat on voitava hoitaa nykyistä joutuisammin, jotta syyttäjät voivat keskittyä yhä vaativampien rikosasioiden hoitamiseen. Tämän vuoksi syyttäjälaitoksessa otetaan käyttöön valtakunnallinen rikosasioiden nopea käsittely, jonka avulla voimavaroja voidaan ohjata entistä paremmin vaativien rikosasioiden hoitamiseen.

Oulun ja Lapin syyttäjänvirastot ottivat vuoden alusta alueillaan (lakiesityksessä Pohjois-Suomen syyttäjäalue) käyttöönsä nopean käsittelyn, joka vastaa valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen linjauspäätöksen mukaista menettelyä. Kokonaistuloksia on pohjoisessa jo nyt nähtävissä: syyteharkinta on nopeutunut, minkä johdosta syyttäjäresurssia on pystytty siirtämään vaativampien juttujen käsittelyyn ja purkamaan jutturuuhkaa.

Oulun syyttäjänvirastoon saapuneiden asioiden määrä kasvoi reilulla sadalla, mutta ratkaistujen asioiden määrä kasvoi selvästi enemmän, lähes 300:lla viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Myös Lapin syyttäjänvirastossa kehitys on samansuuntainen: tammi– maaliskuun aikana asioita ratkaistiin enemmän kuin niitä saapui – toisin kuin kahtena edellisenä vuotena.

Oulussa syyttäjillä avoinna olevien rikosasioiden määrä väheni alkuvuonna selvästi (15 %) edellisvuosien vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös Lapissa on havaittavissa muutosta: syyttäjillä avoinna olevien rikosasioiden määrän kasvu hidastui alkuvuonna selvästi verrattuna aiempiin vuosiin.

Oulussa vuoden vireillä olleiden juttujen määrä kasvoi vuonna 2017 (92), mutta tänä vuonna niiden määrä väheni selvästi, 66:een. Myös puoli vuotta vireillä olleiden juttujen määrä väheni edelleen.

Nopean käsittelyn syyttäjät ratkaisevat Oulussa yli puolet (54 %) viraston kaikista ratkaisuista ja Lapissa lähes puolet (47 %). Oulussa nopeassa käsittelyssä työskentelee kuusi ja Lapissa kolme päätoimista syyttäjää.

– Nopeassa käsittelyssä pieni määrä syyttäjiä käsittelee hyvin suuren määrän rikosasioita. Vaikka yksittäiset asiat ovat pieniä, merkitsee niiden erittäin suuri määrä sitä, että syyttäjälaitoksen kriminaalipoliittinen linja muodostuu paljolti myös näiden asioiden perusteella, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe kertoo.

Nopeassa käsittelyssä hoidetaan tyypillisesti esitutkinnan rajoittamisesitykset, kirjalliseen menettelyyn esitettävät asiat sekä muut yksinkertaiset ja selvät rikosasiat. Nopean käsittelyn syyttäjiltä edellytetään osaamista, sujuvaa esitutkintayhteistyötä sekä nopeaa ja itsenäistä juridista päätöksentekokykyä.

Tulevilla Länsi-Suomen, Etelä-Suomen ja Itä-Suomen syyttäjäalueilla nopea käsittely ei ole koko alueen laajuisesti vielä käytössä. Nopea käsittely on kuitenkin ollut Helsingin syyttäjänvirastossa käytössä jo kymmenen vuotta, ja sitä kehitetään edelleen. Nopea käsittely otetaan käyttöön koko syyttäjälaitoksessa viimeistään syksyllä 2018. Valtakunnansyyttäjän linjauspäätöstä nopeasta käsittelystä ei sovelleta Ahvenanmaalla.

Mikä organisaatiouudistus?

Syyttäjälaitoksen toimintaa ja organisaatiota ollaan uudistamassa, jotta syyttäjälaitos kykenee hoitamaan sille määrättyä tehtävää eli toteuttamaan rikosvastuuta entistä tehokkaammin, osaavammin ja vaikuttavammin. Muutosta tarvitaan, jotta syyttäjälaitos voi jatkossa toimia niin, että kansalaisten oikeusturva ei heikkene niukkenevista voimavaroista huolimatta.

Syyttäjälaitos vastaa juttukannan vaativuuden ja siihen liittyvän työmäärän kasvuun tehostamalla rikosasioiden käsittelyä. Lisäksi toimintaa kehitetään seuraavilla toimenpiteillä: uudistetaan erikoissyyttäjäjärjestelmä, kehitetään syyttäjän perustehtävää hoitavien kokeneiden moniosaajasyyttäjien (olisivat jatkossa aluesyyttäjiä) erikoistumista sekä tehostetaan tukitoimintoja ja keskitetään ne tukemaan entistä paremmin syyttäjälaitoksen toimintaa. Lisäksi toiminnan valtakunnallista ohjausta, yhdenmukaisuutta ja laatua kehitetään. Yhdenmukaistamalla syyttäjäntoimintaa parannetaan kansalaisten oikeusturvaa.

Virkamiesten toimipaikat eivät uudistuksessa muuttuisi. Syyttäjälaitoksen yhteisiä resursseja voitaisiin jatkossa käyttää kuitenkin nykyistä joustavammin. Esimerkiksi nopeassa käsittelyssä voitaisiin hoitaa myös toisen alueen rikosasioita, jos se olisi esimerkiksi asioiden joutuisuuden tai työmäärän tasaamisen vuoksi tarpeen.

– Kun työtavat ja sähköiset välineet kehittyvät, voi ilmetä myös uusia tapoja työskennellä joutuisasti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijät voisivat hoitaa työtehtäviään jatkossakin sijoituspaikasta riippumatta, esimerkiksi videoyhteyksiä hyödyntämällä, Jukka Rappe toteaa.

Syyttäjälaitoksen organisaatiouudistuksen mahdollistavan lainsäädännön valmistelusta vastaa oikeusministeriö. Hallitus antoi eduskunnalle esityksen (HE 17/2018) syyttäjälaitoksen organisaation muuttamisesta 15.3.2018.

Lisätietoja: apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe, puh. 029 562 0823.

Sivun alkuun |