Ohje syyttäjänviran hakijoille

Avoimista syyttäjänviroista on hakuilmoitus Valtiolle.fi-verkkosivustolla ja TE-palvelut.fi-sivustolla. Lisäksi niistä ilmoitetaan Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa sekä Valtakunnansyyttäjänviraston verkkosivuilla ja intranetissä.

www.valtiolle.fi

Hakemus kannattaa tehdä ensisijaisesti Valtiolle.fi-järjestelmässä. Määrämuotoinen hakemuspohja tuo ansiosi selkeästi esille ja on omiaan turvaamaan valintamenettelyn joutuisuutta, objektiivisuutta ja tasapuolisuutta.

Jos et jostain syystä voi tehdä hakemusta Valtiolle.fi-järjestelmässä, voit lähettää tai viedä hakemuksesi asianomaiseen syyttäjänvirastoon. Siinä tapauksessa muista ehdottomasti mainita hakemasi viran ID-numero.

Jos haet samaan aikaan muihinkin syyttäjänvirastoihin sijoitettuja virkoja, aseta hakemasi virat etusijajärjestykseen.

Selvitä, millaisiin tehtäviin ja millaista osaajaa haetaan

Lue hakuilmoitus huolella, ennen kuin ryhdyt tekemään hakemusta, sillä hakuilmoituksesta selviää, millaisiin tehtäviin ja millaista osaajaa haetaan.

Hakuilmoituksessa on aluksi lyhyt kuvaus syyttäjälaitoksesta ja asianomaisesta syyttäjänvirastosta. Lisätietoja on www.vksv.fi-verkkosivustolla.

Hakuilmoituksessa on kerrottu, onko kyseessä vakinainen virka vai määräaikainen virkasuhde, mahdollisen määräaikaisuuden kesto ja syy sekä se, mihin viraston toimipisteeseen virka on sillä hetkellä sijoitettu.

Hakuilmoituksessa on myös viran kuvaus seuraavaan tapaan:

Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta hänen käsiteltävänään olevassa asiassa tasapuolisesti, joutuisasti sekä taloudellisesti asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun edellyttämällä tavalla. Syyttäjäntehtävistä on lisäksi voimassa se, mitä niistä erikseen säädetään. Kihlakunnansyyttäjällä on itsenäinen ja riippumaton syyteharkintavalta, ja hän on toimivaltainen syyttäjäntehtävissä koko maassa.

Kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason tehtävät painottuvat tavanomaisiin ja erittelemättömiin rikosasioihin. Jos kihlakunnansyytäjän S11-vaativuustason virkaan valitaan henkilö, jolla ei ole riittävää syyttäjä- tai tuomarikokemusta, hänet voidaan nimittää ensin kuuden kuukauden pituiseen apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen. Tänä aikana hän hankkii koulutuksen ja käytännön työkokemuksen avulla tarvittavan taidon syyttäjän toiminta- ja ratkaisuvaihtoehtojen hallintaan.

Kihlakunnansyyttäjän S12-vaativuustason viran tehtävät taas painottuvat vaativiin ja erittelemättömiin rikosasioihin. Joissakin virastoissa saattaa myös olla erityistä tarvetta esimerkiksi huumausaine-, talous- tai vaikkapa tietotekniikkarikosasioiden osaamiseen.

Kelpoisuusehdot sekä hakijoilta toivottavat muut valmiudet ja henkilökohtaiset ominaisuudet

Hakuilmoituksessa kerrotaan aina haettavana olevan viran kelpoisuusehdot. Kihlakunnan-syyttäjän kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Tutkinnon tulee olla suoritettuna ennen hakuajan päättymistä. Vaadittavasta suomen ja ruotsin kielen taidosta on säädetty julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa ja syyttäjälaitoksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa.

Säädettyjen kelpoisuusvaatimusten lisäksi sinulta toivotaan myös muita, virkatehtävien menestyksellisen hoitamisen kannalta tärkeitä valmiuksia ja henkilökohtaisia ominaisuuksia. Sinulla tulisi olla S11-vaativuustason kihlakunnansyyttäjän virkaa hakiessasi aiempaa syyttäjä-kokemusta tai muuta siihen rinnastettavaa kokemusta. S12-vaativuustason kihlakunnansyyttäjän virkaa hakiessasi tarvitset syyttäjän perustaitojen lisäksi riittävästi kokemusta laajojen ja vaativien rikosasioiden hoitamisesta sekä mahdollisesti myös jonkin erikoistumisalueen osaamista.

Syyttäjänä tarvitset myös hyvää kirjallista ja suullista ilmaisutaitoa sekä oma-aloitteisuutta, kykyä tulokselliseen työskentelyyn ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Jos esimerkiksi englannin kielen taito on virkatehtävien hoitamisessa tärkeää, sinulta saatetaan odottaa myös tällaisen, muunkin kuin kelpoisuusvaatimuksissa mainitun kielen taitoa.

Lisätiedot

Hakuilmoituksessa on kerrottu, kuka tai ketkä antavat lisätietoja haettavana olevasta virasta. Käytä tätä mahdollisuutta hyväksesi.

Valtiolle.fi-hakuilmoituksen täyttäminen

Kerro Työkokemus-kohdassa sekä nykyinen että aiemmat, merkittävimmät työpaikkasi ja kuvaile niissä sinulle kuuluneet lakimiestehtävät. Kerro myös, kuinka pitkään olet toiminut syyttäjän, tuomarin, asianajajan tai muussa niihin rinnastettavassa tehtävässä sekä se, mitä muuta syyttäjän tehtävien hoitamisen kannalta hyödyllistä lakimieskokemusta sinulla mahdollisesti on.

Tässä kohdassa voit kertoa myös toiminnastasi lakimiesjärjestöissä tai ministeriön tai syyttäjälaitoksen työryhmissä.

Kerro Koulutus-kohdassa, milloin olet suorittanut kelpoisuusvaatimuksena olevan oikeustieteen maisterin tutkinnon tai vastaavan aikaisemman tutkinnon. Kerro myös muiden, virkatehtävien hoitamisen kannalta hyödyllisten tutkintojesi valmistumispäivä. Jos opiskelet parhaillaan jotakin tällaista tutkintoa, kerro, miten pitkällä olet opinnoissasi ja milloin sinun on tarkoitus saada tuo tutkintosi valmiiksi.

Kerro Kielitaito-kohdassa oman kielesi (äidinkielesi) ja muiden Suomen kansalliskielten taitosi sekä se, mihin niiden osaaminen perustuu. Kerro myös oma arviosi muiden kuin kelpoisuusvaatimuksissa mainittujen kielten taidostasi. Arvioi kielitaitoasi viran hoitamisen kannalta mahdollisimman objektiivisesti.

Kerro Hakijan esittely -kohdassa erityisesti syyttäjäkokemuksestasi. Painottuvatko nykyiset tehtäväsi tavanomaisiin, erittelemättömiin vai vaativiin rikosasioihin? Onko sinulla jotakin eri-koisosaamista? Oletko toiminut esim. avain- tai erikoissyyttäjänä, poliisirikosten tutkinnanjohtajana, sotilasoikeudenkäyntiasioiden syyttäjänä, kouluttajana, apulaissyyttäjien tutorina tms. ja milloin olet ollut näissä tehtävissä? Mitä muuta lakimiesammateissa hankittua osaamista sinulla on?

Kerro myös suorittamasi Valtakunnansyyttäjänviraston järjestämät kurssit ja niiden ajankohdat, kuten esim. apulaissyyttäjäkoulutus / Syyttäjän startti, syyttäjien peruskoulutusohjelma / Syyttäjäntyön ytimessä, huumausainerikokset ja järjestäytynyt rikollisuus, ihmiskauppa, talousrikollisuus jne. Muista myös keskeisten sidosorganisaatioiden kuten oikeuslaitoksen, poliisi-, tulli-, ja verohallinnon sekä rajavartiolaitoksen järjestämät kurssit ajankohtineen.

Valintamenettely

Kihlakunnansyyttäjän nimittää vakinaiseen virkaan ja yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen johtavan kihlakunnansyyttäjän esityksestä valtakunnansyyttäjä. Kun on kyse enintään vuoden kestävästä määräaikaisesta virkasuhteesta, nimityspäätöksen tekee johtava kihlakunnansyyttäjä, mutta silloinkin noudatetaan soveltuvin osin samanlaisia menettelytapoja kuin vakinaiseen virkaan ja yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettäessä.

Johtava kihlakunnansyyttäjä seuloo hakemukset ja arvioi niiden perusteella, miten kukin haki-ja täyttää kelpoisuusehdot ja muut hakuilmoituksessa mainitut, virkatehtävien menestyksellisen hoitamisen kannalta tärkeät valmiudet ja henkilökohtaiset ominaisuudet.

Valtakunnansyyttäjää konsultoituaan johtava kihlakunnansyyttäjä valitsee hakijoiden joukosta ne henkilöt, jotka erottuvat muista ammatillisella kokemuksellaan, koulutuksellaan ja kielitaidollaan. Nämä kärkihakijat (yleensä 5 – 10) kutsutaan syyttäjänvirastoon haastatteluun. Siihen osallistuvat johtavan kihlakunnansyyttäjän lisäksi ainakin valittavan henkilön lähiesimieheksi tuleva apulaispäällikkö ja mahdollisesti myös henkilöstöhallinnon ammattilainen (Kiekun ammattikäyttäjä).

Haastattelujen tarkoituksena on saada tarkempi kuva kärkihakijoiden ammattiosaamisesta, kielitaidosta, henkilökohtaisista ominaisuuksista ja ammattietiikasta.

Joskus hakijasta voidaan hänen suostumuksellaan hankkia myös nykyisen tai aiemman työnantajan lausunto.

Jokaiseen valintamenettelyyn kuuluu nimitysmuistio, jonka johtava kihlakunnansyyttäjä laatii ja josta valintapäätöksen perustelut ilmenevät.

Nimitysmuistiossa vertaillaan kärkihakijoiden ansioita. Vertailu tehdään yleisten nimitysperus-teiden, kelpoisuusvaatimusten ja virkaan kuuluvien tehtävien asettamien muiden vaatimusten perusteella tarkastelemalla hakijoiden ammatillista kokemusta, opintoja, kielitaitoa ja muita ansioita. Keskeistä on hakijoiden ansioiden tasapuolinen selostaminen ja objektiivinen vertailu. Nimitysmuistiossa kerrotaan myös, millä perusteella virkaan nimitettäväksi ehdotettu on siihen ansioitunein ja miten perustuslain, yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain vaatimukset täyttyvät.

Nimitysmuistion valmistuttua johtava kihlakunnansyyttäjä tapaa valtakunnansyyttäjän ja esittelee valmistelemansa nimitysasian. Valtakunnansyyttäjä tekee nimityspäätöksen ja allekirjoittaa nimittämiskirjan johtavan kihlakunnansyyttäjän suullisen esityksen ja kertyneen asiakirja-aineiston perusteella.

Viestintä

Valtakunnansyyttäjä ja/tai johtava kihlakunnansyyttäjä ilmoittaa nimityspäätöksestä valitulle henkilölle ja kaikille muillekin haastatelluille henkilöille puhelimitse välittömästi nimityspäätöksen jälkeen. Henkilöstöhallinnon ammattilainen (Kiekun ammattikäyttäjä) toimittaa nimittämiskirjan valitulle henkilölle ja valintapäätöstä koskevat tiedotuskirjeet muille hakijoille ensi tilassa nimityspäätöksen jälkeen.

Valintapäätöksestä tiedotetaan myös Valtiolle.fi-verkkosivustolla. VKSV:n verkkosivuilla ja intranetissä.

Nimitysmuistio on pääsääntöisesti julkinen asiakirja. Voit halutessasi tiedustella sitä Valtakunnansyyttäjänviraston kirjaamosta (vksv(at)oikeus.fi tai puh. 029 56 20810).

 
Julkaistu 14.10.2016