Työjärjestys

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS

Dnro 31/03/15

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015
Lisätty 5.4.2017 työjärjestyksen 11 §:n 2 momenttiin uusi 4 kohta

Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 §:n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja viraston yhteistyökomiteaa kuultuani, seuraavan työjärjestyksen, jolla määrätään työskentelyn järjestämisestä Valtakunnansyyttäjänvirastossa.

Tällä työjärjestyksellä kumotaan aiempi, 28.12.2011 annettu työjärjestys (Dnro 52/03/11).

1 § Viraston yksiköt ja henkilöstö

Valtakunnansyyttäjänvirastossa on kolme yksikköä: syyttäjäntoiminta, toiminnan tuki ja johdon tuki. Valtakunnansyyttäjä määrää yksiköiden tehtävät ja toiminnot, yksiköiden päälliköt, heidän sijaisensa ja henkilöstön sijoittumisen yksiköihin.

Valtakunnansyyttäjä ja ao. henkilön sijoitusyksikön päällikkö voivat osoittaa tälle pysyvästi tai tilapäisesti muunkin yksikön toimialaan kuuluvia tehtäviä.

2 § Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät

Viraston vastuulla on kolme sellaista keskeistä ja jatkuvaa toimintoa, joihin kuuluvia tehtäviä hoidetaan erikseen sovituin tavoin yhteistyössä Valtakunnansyyttäjänviraston eri yksiköissä ja syyttäjänvirastoissa. Nämä avaintoiminnot ovat tulosohjaus, laadun ohjaus ja osaamisten kehittäminen.

Lisäksi viraston henkilöstöä voi kuulua valtakunnansyyttäjän tai yksiköiden päälliköiden perustamiin erilaisiin, tehtäviltään määriteltyihin ja toimikaudeltaan rajattuihin asiantuntijaryhmiin. Niihin voidaan kutsua myös syyttäjänvirastojen edustajia.

3 § Syyttäjäntoiminnan yksikön tehtävät

Yksikölle kuuluvat rikosvastuun toteuttamiseen, valtakunnansyyttäjän ylimmän syyttäjän rooliin kuuluvat ja niihin liittyvät toiminnot ja tehtävät. Niitä ovat:

1. valtakunnansyyttäjälle lain mukaan kuuluvat ja hänen käsiteltäväkseen ottamansa syyteasiat,

2. valtionsyyttäjien käsiteltäviksi kuuluvat syyteasiat,

3. valituslupahakemuksen jättäminen ja syyttäjien edustaminen korkeimmassa oikeudessa, esitutkinnan aloittaminen (ETL 3:8) ja syyte- ja syyttäjänmääräysten antaminen,

4. kantelujen käsittely,

5. syyttäjien toiminnan laillisuuden valvonta,

6. syyttäjänvaltuuksien antaminen,

7. syyttäjäntoimintaan liittyvät yleiset ohjeet ja käsikirjat sekä asiantuntijatuen antaminen,

8. erikoissyyttäjätoiminnan ohjaaminen,

9. syyttäjien varallaoloon ja päivystykseen liittyvät toiminnalliset asiat,

10. yksikön toimialaan liittyvä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja verkostot, MLA-täytäntöönpano ja Eurojust mukaan lukien,

11. EIT-valitusten käsittely,

12. uhka- ja vaaratilanteisiin liittyvät toiminnalliset järjestelyt,

13. lainvalmisteluun osallistuminen toimialansa asioissa, ja

14. muut yksikölle määrätyt tai sen toimialaan luontevasti liittyvät toiminnot ja tehtävät.

Yksikölle kuuluu myös sen toimintoihin ja tehtäviin liittyvien työprosessien jatkuva oma-aloitteinen kehittäminen.

Yksikön yhteydessä on poliisirikosten käsittely-yksikkö. Sen tehtävänä on huolehtia poliisirikosasioiden valtakunnallisesta esikäsittelystä, niiden tutkinnanjohtajina toimivien syyttäjien toiminnan kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta sekä poliisirikosasioiden tutkinnanjohtoon liittyvästä valtakunnallisesta sidosryhmäyhteistyöstä. Yksikön toimintaa johtaa tehtävään määrätty kihlakunnansyyttäjä syyttäjäntoiminnan yksikön ohjauksessa.

4 § Toiminnan tuen yksikön tehtävät

Yksikölle kuuluvat valtakunnansyyttäjänviraston rooliin syyttäjälaitoksen keskushallintoviranomaisena sisältyvät ja niihin liittyvät hallinnolliset toiminnot ja tehtävät. Niitä ovat:

1. HR-toiminnot, mukaan lukien rekrytointi, henkilöstön koulutus ja muu osaamisten kehittäminen ja työkykyjohtaminen,

2. työnantajatehtävät, mukaan lukien VES-asiat, palkkausperusteiden vahvistamiset ja muu palkkaustoimivallan käyttö sekä VM:n työnantajaryhmän toimintaan osallistuminen,

3. kirjanpitoyksikkönä toimimisesta johtuvat tehtävät,

4. hankintatoimi,

5. toimitila-asiat,

6. kirjaamo ja arkistotoimi,

7. kirjasto,

8. työsuojelu,

9. sisäinen tarkastus, riskien hallinta ja tietoturvallisuusasiat,

10. tietohallintoa ja järjestelmien kehittämistä koskevat asiat,

11. tilastot ja tietopalvelu,

12. virastopalvelut ja muut koko virastoa koskevat hallinnolliset asiat,

13. toimialansa tehtäviin liittyvän asiantuntijatuen antaminen,

14. syyttäjien varallaoloon ja päivystykseen liittyvät korvaukset ja kustannukset,

15. yksikön toimialaan liittyvä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö,

16. lainvalmisteluun osallistuminen toimialansa asioissa, ja

17. muut yksikölle määrätyt toiminnot tai tehtävät.

Yksikön vastuulla on myös sen tehtävien ja niihin liittyvien työprosessien oma-aloitteinen kehittäminen.

5 § Johdon tuen yksikön tehtävät

Yksikölle kuuluvat syyttäjälaitoksen sisäinen ja ulkoinen viestintä, valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän sihteeripalvelut sekä näiden avustaminen kansainvälisissä tehtävissä ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.

6 § Johtoryhmät

Valtakunnansyyttäjällä on kaksi neuvoa-antavaa johtoryhmää. Syyttäjälaitoksen johtoryhmä, jossa on myös syyttäjänvirastojen päälliköiden edustus, käsittelee strategista johtamista ja muita koko syyttäjälaitosta koskevia asioita. Valtakunnansyyttäjänviraston johtoryhmä käsittelee virastoa koskevia yhteisiä asioita.

Johtoryhmissä voidaan apulaisvaltakunnansyyttäjän aloitteesta käsitellä myös hänen tehtäviinsä liittyviä asioita.

Valtakunnansyyttäjä päättää johtoryhmien kokoonpanosta ja niiden toiminnasta muutoin.

7 § Yhteistyökomitea

Virastossa on yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) ja syyttäjälaitoksen yhteistoimintasopimuksen mukainen yhteistyökomitea.

8 § Valtakunnansyyttäjä

Valtakunnansyyttäjälle kuuluvat syyttäjälaitoksen strategiseen johtamiseen liittyvät asiat ja syyttäjälaitoksen toimintaedellytysten varmistaminen. Sen mukaisesti ensisijaisesti hän ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1. syyttäjäntoimen järjestämiseen ja sisältöön liittyviä periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia kysymyksiä,

2. syyttäjälaitoksen yleistä hallintoa ja organisointia,

3. syyttäjille annettavia yleisiä määräyksiä ja ohjeita,

4. valituslupahakemuksen jättämistä korkeimpaan oikeuteen ja syyttäjien edustamista korkeimmassa oikeudessa,

5. valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestystä ja työnjakoa,

6. palkkaustoimivaltaa,

7. syyttäjäntoiminnan laillisuusvalvontaa ja kurinpitoa,

8. lainvalmisteluun liittyviä lausuntoja,

9. Suomen syyttäjälaitoksen kansainvälisiä suhteita,

10. syyttäjien nimittämistä,

11. syyttäjäntoiminnan kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta ja

12. tietoturvaa.

Valtakunnansyyttäjä on johdon tuen yksikön päällikkö.

Valtakunnansyyttäjä voi jonkin asian tai asiaryhmän käsittelemisestä määrätä toisinkin kuin mitä tässä työjärjestyksessä on määrätty.

9 § Apulaisvaltakunnansyyttäjä

Apulaisvaltakunnansyyttäjälle kuuluu rikosvastuun operatiivisen toteuttamisen johtaminen ja valvonta. Sen mukaisesti ensisijaisesti hän ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1. yksinomaan valtakunnansyyttäjän toimivaltaan kuuluvia rikoksia,

2. paikallissyyttäjille annettavia syytemääräyksiä,

3. kanteluita syyttäjien ratkaisuista ja menettelystä,

4. poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkinnan johtamiseen liittyviä asioita.

Lisäksi apulaisvaltakunnansyyttäjä ohjaa syyttäjille annettavien yleisten määräysten ja ohjeiden valmistelua ja jakaa virastoon saapuneet asiat yksiköille.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä päättää valtionsyyttäjien käsiteltäväksi otettavista asioista ja jakaa ne valtionsyyttäjille syyttäjäntoiminnan yksikön päällikköä kuultuaan.

10 § Yksiköiden päälliköiden tehtävät

Syyttäjäntoiminnan ja toiminnan tuen yksiköiden päälliköt ovat yksikkönsä henkilöstön lähiesimiehiä, johtavat, valvovat ja kehittävät yksikkönsä toimintaa vastaten sen tuloksellisuudesta.

Yksiköiden päälliköt voivat työkuormien tasaisemmaksi jakamiseksi tai muun sellaisen tarpeen vaatiessa sopia työtehtävien hoitamisesta tilapäisesti toisin kuin 3 ja 4 §:ssä määrätään.

11 § Asioiden valmistelu ja ratkaiseminen

Valtakunnansyyttäjänvirastossa käsiteltävät asiat ratkaisee esittelystä valtakunnansyyttäjä tai apulaisvaltakunnansyyttäjä, jollei toisin ole erikseen säädetty tai määrätty.


Syyttäjäntoiminnan yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka

1. koskevat syyttäjänmääräyksiä paikallisille syyttäjille ja määräyksiä poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnan johtajaksi,

2. koskevat kahden tai useamman syyttäjän määräämistä samaan asiaan,

3. valtakunnansyyttäjä tai apulaisvaltakunnansyyttäjä on hänelle ratkaistavaksi antanut,

4. koskevat hallinnollisina asioina käsiteltäviä kanteluita (diaariluokat 41 ja 42) sekä syyttäjäntoimintaan liittyviä lausuntoja.


Toiminnan tuen yksikön päällikkö

1. nimittää toimistohenkilöstön ja harjoittelijat enintään vuoden mittaiseen virkasuhteeseen,

2. ratkaisee asiat, jotka koskevat viraston toimintaa varten käytettävissä olevien määrärahojen käyttöä, ellei näitä asioita ole eri määräyksellä osoitettu muun virkamiehen ratkaistavaksi,

3. vahvistaa vuosilomajärjestyksen henkilökuntaa kuultuaan,

4. myöntää virkamiehille enintään kuuden kuukauden virkavapaudet, ja

5. ratkaisee valtakunnansyyttäjän antamat muut asiat.

Yksikön päällikkö voi määrätä ratkaisuvaltaansa kuuluvan asian hänelle esiteltäväksi.

Valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä, ellei ratkaistava asia kuulu valtakunnansyyttäjälle, voivat ottaa ratkaistavakseen minkä tahansa Valtakunnansyyttäjänvirastossa käsiteltävän asian, jollei toisin ole määrätty.

12 § Esittelijät

Esittelijöinä toimivat ne virkamiehet, jotka valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä tai yksikön päällikkö on esittelijäksi määrännyt.

Esittelijät hankkivat asioiden valmistelua ja ratkaisemista varten tarpeellisia tietoja ja selvityksiä ja huolehtivat tarvittavista kuulemisista ennen asian ratkaisua.

13 § Kehityskeskustelut ja työsuoritusten arvioinnit

Henkilöhallinnollisina lähiesimiehinä valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä, syyttäjäntoiminnan yksikön päällikkö ja toiminnan tuen yksikön päällikkö käyvät - alla mainituin poikkeuksin - kehityskeskustelut yksikkönsä henkilöstön kanssa ja suorittavat VES -perusteiset työsuoritusten arvioinnit.

Valtakunnansyyttäjä käy kehityskeskustelun toiminnan tuen päällikön, viestintäpäällikön ja johdon tuen sihteerin kanssa, apulaisvaltakunnansyyttäjä syyttäjäntoiminnan yksikön päällikön kanssa.

14 § Organisaatiokaavio

Viraston organisaatiokaavio on LIITTEENÄ.

15 § Syyttäjälaitoksen arvot

Syyttäjälaitoksen yhteiset arvot ovat oikeudenmukaisuus, ammattitaito ja työhyvinvointi. Niitä noudatetaan viraston kaikessa toiminnassa. Arvot ohjaavat toimintaa suhteessa asiakkaisiin, sidosryhmiin ja koko syyttäjälaitoksen henkilöstöön.

16 § Virkamatkat

Matkamääräyksen valtakunnansyyttäjälle antaa apulaisvaltakunnansyyttäjä, jolle matkamääräyksen antaa valtakunnansyyttäjä.

Matkamääräyksen yksiköiden päälliköille antaa apulaisvaltakunnansyyttäjä.

Matkamääräyksen ulkomaille antaa apulaisvaltakunnansyyttäjä.

Muun matkamääräyksen antaa ja matkasuunnitelman ja -ennakon hyväksyy lähiesimies.

17 § Sijaisuudet

Valtakunnansyyttäjän sijaisena toimii apulaisvaltakunnansyyttäjä.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimii käsiteltävän asian laadun mukaan joko syyttäjäntoiminnan yksikön päällikkö tai toissijaisesti toiminnan tuen yksikön päällikkö. Näiden kummankin estyneinä ollessa sijaisesta määrätään erikseen.

Yksiköiden päälliköt sijaistavat toisiaan.

18 § Asiakirjahallinto

Saapuneiden ja ratkaistujen asioiden sekä toiminnan tuloksena syntyneiden asiakirjojen metatiedot kirjataan diaariin. Asiakirjat arkistoidaan arkistonmuodostamissuunnitelman mukaisesti.

19 § Muut säännöt ja ohjeet

Toiminnassa on otettava huomioon viraston toimintaa koskevat muut suunnitelmat, ohjelmat ja ohjeet

20 § Voimaantulo

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.


Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen

Valtionsyyttäjä Christer Lundström

LIITE Valtakunnansyyttäjänviraston organisaatiokaavio


 
Julkaistu 5.4.2018
Sivun alkuun |